Tietokone tulee v. 2016 ylioppilaskirjoituksiin.
Ylioppilaskirjoitusten muuttuminen sähköisiksi on ollut
voimakkaasti esillä julkisuudessa viime viikkoina. Joulukuun alun
valtakunnallisilla virtuaaliopetuksen päivillä YTL vahvisti sen, että
ensimmäiset sähköisesti kirjoitettavat oppiaineet tulevat tutkintoon 2016 ja
koko tutkinto hoidetaan tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen 2019.
Sähköistä tutkintoa valmistellut esiselvitysryhmä jätti
loppuraporttinsa joulukuun 2012 lopussa. Selvitystyöstä tihkuneiden tietojen
mukaan sähköisen tutkinnon pioneeriaineina toimivat saksa ja yhteiskuntaoppi,
jotka saavat vielä seurakseen kolmannen oppiaineen.
Suomen Rehtoreiden
ja Ylioppilastutkintolautakunnan
yo-koulutuksessa Tampereella 17.1. YTL:n uusi pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä totesi vain sen, että sähköistä tutkintoa ei
aloiteta kaikkia kokelaita koskevalla oppiaineella. Näitä ovat käytännössä
äidinkieli ja englanti. Muuten YTL pysyi varovaisena kommenteissaan, koska
Opetus- ja kulttuuriministeriö panttaa yhä päätöstä sähköiseen tutkintoon
siirtymisestä ja sen aikataulutuksesta. Päätöksen asiasta tekevät OKM ja YTL.
Vähähyypän puheenvuoro ei tuonut kovinkaan paljoa lisää
hänen virtuaalipäivillä pitämänsä esitykseen. YTL tosin tehostaa viestintäänsä
lähtemällä tosissaan mukaan sosiaaliseen mediaan. Lautakunta näkyy jatkossa
aktiivisesti mm. Facebookissa, Twitterissä ja blogikirjoittelussa. Lisäksi YTL
etsii parhaillaan neljää työntekijää tutkinnon sähköistämiseksi.
Pääsihteeri Vähähyyppä ymmärsi esityksessään myös Suomen Lukiolaisten Liittoa, joka
adressissaan 9.1.2013 vaati jokaiselle lukiolaiselle mahdollisuutta
langattomaan ja rajoittamattomaan verkkoyhteyteen lukiossaan. Lukioiden
verkkoyhteydet ovat tällä haavaa monenkirjavat.
Suomen Rehtoreiden reserviin siirtyvä puheenjohtaja Ari
Pokka pohti tietokoneen tuloa ylioppilastutkintoon koulun näkökulmasta. Tähän
saakka ylioppilaskokelaan on pitänyt hakea YTL:ltä erivapautta tietokoneen
käyttöön erillisessä tilassa. Koneessa ei ole saanut olla oikolukua,
nettiyhteyttä tai luvattomia tiedostoja. Valmiit suoritukset on pitänyt
tulostaa.
-
Vuonna 2016 jokaisella kokelaalla on oma tietokone
tai päätelaite, joka on varustettu lan- tai wlan-verkkoyhteydellä. Kokeet
toimitetaan pilvipalvelun kautta valvotusti, Pokka totesi.
Ylioppilaskirjoituksissa sallittaneen kokelailla omat koneet,
jolloin ns. BYOD-periaate toteutuu. Tällöin kokeiden luonne muuttuu kuitenkin
nykyisestä. Ylioppilaskokeet säilyvät luotettavina yksilökokeina. Pokka
viittasi myös mahdollisuuteen, jossa kokelaalle annettaisiin erivapaus käsin
kirjoittamiseen.
Lukiolle tutkinnon muuttuminen sähköiseksi luo merkittäviä
haasteita. Kurssikokeet on voitava tehdä samassa oppimisympäristössä.
Verkkoihin, laitteisiin ja opettajien täydennyskoulutukseen on tehtävä lähivuosina
merkittäviä satsauksia. Opiskelijoiden on kyettävä tuottamaan tekstiä sujuvasti
tietokoneella. Heidän valmiuksiaan tiedonhakuun, erilaisiin tehtävätyyppeihin
vastaamiseen ja sähköisiin kotitehtäviin on lisättävä. Myös oppituntien
rutiinit muuttuvat. Opetustallenteiden teko ja jakaminen muuttuvat arkipäiväisiksi.
Itse ylioppilaskoetilanteeseen liittyy myös ratkottavia
ongelmia. Koneiden sisällön tarkistaminen on käytännössä mahdotonta. Verkot on
rakennettava luotettaviksi ja riittäviksi, ja tietoteknisiä tukipalveluita on
oltava tarjolla yo-kokeen aikana. Sähkökatkoksiin ja laitteiden
toimimattomuuteen on varauduttava.
Sähköinen tutkinto tuo ratkaistavista haasteistaan
huolimatta paljon etuja. Se pakottaa kunnat uusimaan koulujen laitekannan ja
verkot. Tietotekniikan monipuolinen käyttö antaa opiskelijoille taitoja
korkea-asteen opintoihin ja työelämään. Sähköisten aineistojen käytön
lisääntyminen mahdollistaa uudet tehtävätyypit, joissa on käytettävä niin
tiedonhakua, laajoja tausta-aineistoja kuin videoaineistojakin. Myös lukion ja
ylioppilastutkintolautakunnan vilkas postiliikenne menee sähköisesti ja
maapostista (snail mail) voidaan todennäköisesti luopua.
Ylioppilaskirjoitusten muuttuminen sähköiseksi muuttaa siten
merkittävästi niin kokelaiden opiskelu- ja työskentelytapoja,
oppimisympäristöjä kuin opettajan työn luonnettakin.